Avoimuus ja vuorovaikutus 2
Vuokrasopimuksen tekeminen 2
Vuokrankorotuksista sopiminen ja vuokran korottaminen
vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa 3
Vuokra ja vuokran tarkistukset ara-vuokrasuhteissa 4
Vakuus 4
Vakuutus 5
Avaimet 5
Vuokratun tilan hoito 5
Vuokranantajan ja asunto-osakeyhtiön suorittamat remontit 6
Vuokralaisen suorittamat remontit 7
Huoneistossa käynnit 8
Vuokrasuhteen irtisanominen 8
Mitä on häiritsevä elämä? 8
Loppusiivous 9
Muuttopäivä 9
Vuokralaisten Keskusliitto ry
www.vuokralaistenkeskusliitto.fi
Suomen Vuokranantajat SVA ry
www.suomenvuokranantajat.fi
Suomen Kiinteistöliitto ry
www.kiinteistoliitto.fi
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
1 HYVÄ VUOKRATAPA
HYVÄ VUOKRATAPA
Huoneenvuokrasopimuksissa korostuu erityisesti sopimuskumppaneiden
luottamus toisiaan kohtaan. Vuokranantaja luovuttaa huoneistonsa
toisen käyttöön ja vuokralainen perustaa kotinsa vuokrattuun huoneistoon.
Sopimussuhteen pitkäaikaisuus mahdollisine odottamattomine
muutoksineen korostaa sopimuskumppaneiden lojaliteetti- ja avoimuusvelvollisuutta
toisiaan kohtaan.
Hyvän vuokratavan tarkoituksena on edesauttaa ongelmattoman
ja toimivan huoneenvuokrasuhteen
luomisessa, sen jatkuvassa hoitamisessa sekä
asianmukaisessa päättämisessä. Hyvän vuokratavan
laatineet järjestöt suosittelevat sen
noudattamista asuinhuoneistojen vuokrasuhteissa
erityisesti silloin, kun osapuolet
eivät ole sopineet mitään esiin tulevista
tilanteista. Jos osapuolet kuitenkin
ovat määrittäneet vuokrasuhteelle
toimintatapoja, noudatetaan niitä
sopimuksen mukaisesti.
Vuokralla asuminen on eurooppalainen
tapa asua. Yhä useammat
ihmiset ja perheet, varsinkaan nuoret,
eivät halua omistaa asuntoaan
ja sitoutua pitkiin velkasuhteisiin.
Vuokra-asuminen on monelle paras
ja joustavin asumismuoto.
Asuinhuoneistojen vuokrauksen pitää
olla vuokranantajalle pitkällä aikavälillä
kannattavaa.
Vuokran tulee kattaa sekä
vuokranantajalle aiheutuvat kulut että
tuottoa sijoitetulle pääomalle. Vuokralaisen
tulee puolestaan saada maksamansa vuokran
vastineeksi sovittua vastaava asunto ja tarpeitaan
vastaava turvattu vuokrasuhde.
Hyvään vuokratapaan kuuluu myös hyvä naapuruus asuinyhteisössä.
Asuinyhteisön hyvinvointi perustuu siihen, että asukkaat ovat kiinnostuneita
yhteisistä asioista ja huomioivat muut asukkaat. Viihtyisässä asuinympäristössä
asukas tuntee vastuunsa yhteisiä tiloja ja piha-alueita käyttäessään.
Yhteisten tilojen käytössä tulee huomioida sekä järjestys- että normaalit käyttäytymissäännöt.
Toimivat asuntomarkkinat tarvitsevat riittävästi asuntoja. Ammattimaisten toimijoiden
rinnalle tarvitaan yksityisiä vuokranantajia lisäämään tarjontaa. Vuokra-
asuntojen tarjonnan riittävyydellä on merkitystä yhteiskunnan kehittymiselle
ja työllistämiselle.
2 HYVÄ VUOKRATAPA
Avoimuus ja vuorovaikutus
Vuokrauksessa toimitaan reilujen pelisääntöjen mukaan ja menettelyissä
otetaan huomioon molempien sopijaosapuolten näkemykset. Mahdolliset erityisehdot
(esim. tupakointikielto ja kunnossapitovastuu) on tuotava selkeästi
esiin jo vuokrausilmoituksessa.
Sopimussuhteen hoitamisessa tärkeää on yhteydenpito sopimuskumppaneiden
välillä. Vuorovaikutuksen turvaamiseksi osapuolet huolehtivat siitä, että
yhteystiedot ovat ajan tasalla vuokrasuhteen kestäessä.
Vuokralaisen päävelvoite on maksaa sovittua vuokraa täysimääräisenä viimeistään
eräpäivänä. Hyvä vuokratapa edellyttää, että vuokralainen ilmoittaa vuokranantajalleen
vuokranmaksuvaikeuksista heti niiden ilmaantuessa.
Hyvä vuokratapa edellyttää, että vuokranantaja ja vuokralainen
keskustelevat vuokrauksen tavoitteista kuten mahdollisesta
omasta käytöstä tulevaisuudessa. Hyvän vuokratavan
mukaista on ilmoittaa esimerkiksi taloyhtiössä päätetyistä
remonteista, jotka ovat vuokranantajan
tiedossa ja jotka voivat vaikuttaa huoneiston käyttöön.
Tulossa olevista muista kuin vuokranantajan
tekemistä remonteista tulee ilmoittaa niin
pian kuin ne ovat vuokranantajan tiedossa.
Vuokrasopimuksen tekeminen
Hyvä vuokratapa edellyttää, että vuokrasopimus
tehdään aina kirjallisesti. Sopimusmalleja
voi ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista.
Sopimus on laadittava selkeäksi ja
yksiselitteiseksi. Lisäksi vuokrasopimuksessa
luetellaan kaikki ne liitteet, joiden halutaan tulevan
osaksi sopimusta. Jos vuokrasopimukseen
sisältyy liitteitä, ne eivät saa olla ristiriidassa vuokrasopimuksen
tai asuinhuoneiston vuokrauksesta
annetun lain (481/1995) kanssa.
Molempien sopimusosapuolten etu on , että vuokrasopimuksen
solmimisen yhteydessä ja sen päätyttyä tehdään huoneiston
sekä sen hallintaan liittyvien muiden tilojen kunnontarkastus ja
kirjataan havainnot näiden kunnosta.
Monissa tapauksissa asunnossa edellisen vuokrasuhteen päättyessä tehty
kunnontarkastus toimii myös alkavassa vuokrasuhteessa kunnontarkastuksen
lähtökohtana.
Jos sopimusta halutaan myöhemmin muuttaa, on muutokset kirjattava sopimukseen
selkeästi.
3 HYVÄ VUOKRATAPA
Vuokrankorotuksista sopiminen ja vuokran korottaminen
vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa
Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on vuokranantajan ja vuokralaisen
välillä sovittu.
Uusissa vuokrasuhteissa vuokrataso vastaa käypää tasoa, kun
taas vanhoissa vuokrasuhteissa saattaa olla, että vuokrat
ovat jääneet jälkeen asuntojen käyvästä vuokra-arvosta.
Lain mukaan vuokraa voidaan korottaa sopimuksen
perusteella vain, jos tätä koskeva ehto on kirjattu
vuokrasopimukseen. Tämä edellyttää, että korottamisen
peruste ja korottamisen voimaantulopäivä on
kirjattu sopimukseen. Alle kolmen vuoden määräaikaiseen
sopimukseen ei voida sisällyttää indeksiin
tai muuhun vastaavanlaiseen sidonnaisuuteen perustuvaa
korotusehtoa.
Kiinteät prosenttimäärät tai euromäärät korotusperusteena
eivät myöskään ole suositeltavia alle kolmen
vuoden määräaikaisissa sopimuksissa. Toistaiseksi voimassa
oleviin sopimuksiin sekä vähintään kolmen vuoden
määräaikaisiin sopimuksiin korotusehto sen sijaan voidaan
sisällyttää.
Sellaisissa vuokrankorotusehdoissa, joiden perusteella vain vuokranantaja
pystyy laskemaan vuokrankorotuksen, on vuokranantajan lain mukaan
aina ilmoitettava kirjallisesti vuokralaiselle uusi vuokra ja sen voimaantulopäivä.
Ilmoitus tulee pyrkiä tekemään kuukautta ennen korotuksen voimaantuloa.
Sellaisissakin vuokrankorotusehdoissa, joissa sopimukseen kirjatusta korotusehdosta
käy ilmi korotuksen tarkka voimaantulopäivä ja tarkat laskentaperusteet,
on suositeltavaa, että vuokranantaja ilmoittaa vuokralaiselle korotuksesta.
Jos kuitenkin vuokranantajan korotusilmoitus jää tekemättä, tulee vuokralaisen
itse laskea korotus ja ryhtyä maksamaan korotettua vuokraa sopimuksessa
mainituin tavoin. Asianosaiset ovat sidottuja siihen, mitä vuokrasopimuksessa
on sovittu. Tästä johtuen vuokranantajalla voi olla mahdollisuus periä korotukset
taannehtivasti edellisestä korotuksesta lähtien, mutta kuitenkin enintään
kolmelta vuodelta.
Jos vuokraa joudutaan vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa korottamaan muutoin
kuin sopimuksessa mainitulla menettelyllä, on neuvottelut aloitettava vähintään
6 kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotusten tulee olla kohtuullisia
ja korotetun vuokran tulee vastata huoneiston vuokra-arvoa. Korotukset eivät
saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa kiinteistössä
tehdään merkittäviä kiinteistön ja huoneiston vuokra-arvoa kohottavia korjauksia.
Jos osapuolet ovat neuvottelujen tuloksena päässeet sopimukseen vuokrankorotuksesta,
on siitä hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Samalla tulee sopia
ja kirjata tasokorotuksen jälkeen tehtävien vuosittaisten vuokrankorotusten
peruste, ajankohta ja määrä.
4 HYVÄ VUOKRATAPA
Mikäli neuvottelut vuokrankorottamisessa eivät tuota tulosta,
on vuokranantajalla viime kädessä lain mukaan mahdollisuus
irtisanoa vuokrasopimus. Irtisanomisen yhteydessä on
hyvä ilmoittaa, millä vuokralla sopimus voisi jatkua. Samalla
tulee ilmoittaa, missä ajassa tämä vuokraa koskeva muutos
viimeistään on hyväksyttävä, jotta irtisanominen raukeaisi.
Hyväksymisajan tulisi päättyä vasta kuukausi ennen irtisanomisajan
päättymistä.
Vuokra ja vuokran tarkistukset
ara-vuokrasuhteissa
Vuokrataloyhtiöissä, joissa asunnon tarve on asukasvalinnan
perustana (ara-vuokrasuhde), lain mukaan vuokria ei
voida määritellä tai korottaa vapaasti. Näissä vuokrasuhteissa
noudatetaan pääsääntöisesti omakustannusperusteista vuokranmääritystä.
Omakustannusperusteinen vuokranmääritys
tarkoittaa myös sitä, että kaikki talon menot katetaan vuokratuloilla.
Tämä johtaa siihen, että yhden vuokralaisen laiminlyötyä
vuokranmaksunsa, vaje ohjautuu muiden vuokralaisten
maksettavaksi. Tästä johtuen vuokranantajan tulee hyvissä
ajoin puuttua vuokranmaksun laiminlyönteihin.
Ara-vuokrasuhteessa vuokranantajan on ilmoitettava vuokrankorotuksesta
kirjallisesti. Ilmoituksesta on käytävä ilmi
korotuksen peruste ja uusi vuokra. Korotettu vuokra tulee
voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua vuokranantajan
ilmoituksesta. Mikäli osapuolet ovat sopineet erikseen
laskutettavista etuuksista (käyttökorvaus, esim. vesimaksu),
ei vuokralaiselle tarvitse erikseen ilmoittaa korotuksesta, joka
perustuu kulutuksen kasvuun tai huoneistossa vakinaisesti
asuvien henkilöiden lukumäärään muutokseen.
Vakuus
Vuokralaisen toimittama vakuus turvaa niin vuokranmaksua,
huoneiston huolellista hoitamista kuin muitakin
vuokrasuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Selkeyden vuoksi
vuokrasopimukseen on hyvä kirjata, että vakuus annetaan
kaikkien sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen
turvaamiseksi. Vakuus pyydetään ennen huoneiston hallinnan
ja avainten luovutusta. Vuokranantajan on säilytettävä vakuutta
huolellisesti ja sen on oltava erotettavissa vakuudenhaltijan
muusta omaisuudesta koko vuokrasuhteen ajan. Rahavakuudelle
kertyvästä korosta tulee sopia vuokrasuhteen alussa.
Vakuudesta voidaan pidättää vain ne kohtuulliset kulut, jotka
vuokralaisen laiminlyöntien johdosta ovat vuokranantajalle tosiasiallisesti
aiheutuneet. Vuokralainen ei kuitenkaan ole vas5
HYVÄ VUOKRATAPA
tuussa esimerkiksi pienehköistä naarmuista, kolhuista tai muista vastaavista
tavanomaisesta kulumisesta aiheutuvista korjauskustannuksista. Vuokralaisella
ei ole oikeutta vakuuteen vedoten jättää viimeisiä vuokria maksamatta.
Mikäli perusteita vakuuden käyttämiseen ei ole, on vakuus palautettava täysimääräisenä
viivytyksettä, kun vuokrasuhde on päättynyt, huoneisto ja siihen
liittyvät tilat siivottu, huoneiston avaimet luovutettu ja huoneistossa tehty kunnontarkastus.
Jos vuokranantajalla on perusteita pidättää osa vakuudesta, on erotus palautettava
vuokralaiselle viivytyksettä. Vakuuden pidättämisestä ja sen syistä on
ilmoitettava vuokralaiselle kirjallisesti tai sähköpostitse vuokralaisen ilmoittamaan
osoitteeseen. Vuokralaiselle tulee myös lähettää kirjallinen erittely syntyneistä
kustannuksista.
Vakuutus
Vuokralaisen kannattaa ottaa kotivakuutus aina, edellytti vuokranantaja sitä
sopimusehdoissa tai ei. Vuokralaisen ottama kotivakuutus, jossa on osana oikeusturva-
ja vastuuvakuutus, on viisasta mieltää osaksi asumiskustannuksia.
Pieni lisä peruskustannuksiin parantaa reilusti asumisen turvallisuutta ja korvaa
yleensä esimerkiksi vahinkotilanteessa irtaimistovahingot sekä asukkaan
sijaisasunnon kustannukset.
Kiinteistövakuutukset eivät sen sijaan korvaa vuokralaisen irtainta omaisuutta,
eivätkä asukkaan sijaisasumisen kustannuksia.
Avaimet
Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantajan tulee huolehtia vuokrahuoneiston
turvallisuudesta avainten ja lukitusten osalta.
Avaimet luovutetaan vuokralaiselle kuittausta vastaan. Avaimia tulee luovuttaa
riittävä määrä asukasmäärä huomioiden. Hyvänä määränä voidaan pitää vähintään
kolmea avainta/huoneisto tai yhtä avainta/asukas ja yhtä vara-avainta.
Vuokranantajan tulee teettää vuokralaisen pyynnöstä ja hänen kustannuksellaan
vuokralaisen tarvitsemat lisäavaimet. Vuokrasuhteen päättyessä vuokralaisen
tulee palauttaa vastaanottamansa määrä avaimia ja myös teetättämänsä
lisäavaimet.
Vuokrasuhteen aikana vuokralainen on velvollinen säilyttämään avaimia huolellisesti
ja harkitsemaan tarkoin kenelle antaa avaimia käyttöön. Avaimissa tai
avainnipuissa ei saa olla huoneiston tunnistetietoja.
Vuokratun tilan hoito
Vuokratun tilan kunto tarkistetaan ennen vuokrahuoneiston hallinnan luovutusta
vuokralaiselle ja kun vuokralainen luovuttaa huoneiston takaisin vuokranantajan
hallintaan.
6 HYVÄ VUOKRATAPA
Lain mukaan vuokralaisen on hoidettava vuokrattua tilaa ja tilassa olevia laitteita
ja kalusteita huolellisesti. Mikäli vuokralainen havaitsee huoneistossaan
sellaisen vian, joka voi aiheuttaa vahingon, on hänen ryhdyttävä tarpeellisiin
toimenpiteisiin vahingon estämiseksi. Tämä voi tarkoittaa suojaustoimia tai
ilmoitusta viranomaiselle, yhtiön edustajalle tai vuokranantajalle.
Vuokralaisen on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan kirjallisesti vuokranantajalle
huoneistossa ilmenevistä vioista tai muista puutteista. Mikäli vika tai
puute uhkaa huoneiston kuntoa tai rakenteita, ilmoitus on lain mukaan tehtävä
heti. Vuokranantajan tulisi aina mahdollisuuksien mukaan vahvistaa vastaanottaneensa
vuokralaisen ilmoituksen esimerkiksi sähköpostiviestillä.
Lain mukaan, jos puutteen poistaminen on vuokranantajan vastuulla, tulee
tämän käynnistää korjaaminen kohtuullisessa ajassa. Mikäli puutteellisuudella
on kuitenkin olennainen merkitys huoneiston käytölle, korjaus tulee käynnistää
viivytyksettä. Korjaus tulee suorittaa vuokralaiselle mahdollisimman vähän
haittaa aiheuttavasti.
Jos huoneistossa on jokin tarkempaa hoitoa tai huoltoa vaativa laite tai kaluste,
tulee vuokranantajan antaa vuokralaiselle tästä tarpeelliset kirjalliset ohjeet.
Vuokranantajan ja
asunto-osakeyhtiön suorittamat remontit
Remonttien tavoitteena on parantaa asumisen laatua ja turvallisuutta. Lain
mukaan vuokranantajalla on oikeus suorittaa vuokratussa huoneistossa korjaus-
ja muutostöitä. Hänen tulee ilmoittaa suunnittelemistaan remonteista vuokralaiselle
kirjallisesti lainmukaisia tai sovittuja aikoja noudattaen. Kiireelliset
korjaus- ja muutostyöt voidaan lain mukaan suorittaa heti. Sellaiset korjaukset,
joista ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä vuokraoikeuden käyttämiselle,
voidaan suorittaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen. Laajemmista huoneistoa koskevista
korjauksista ja parannuksista on ilmoitettava vuokralaiselle lain mukaan
vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista.
Kun vuokranantaja on asunto-osakeyhtiö, on yhtiöllä omia vuokralaisiaan
kohtaan samat ilmoitusvelvollisuudet kuin yksittäisellä vuokranantajalla. Asuinhuoneiston
vuokrauksesta annetun lainmukaiset ilmoitusajat eivät sido asuntoosakeyhtiötä
silloin, kun osakas toimii vuokranantajana. Asunto-osakeyhtiön
tekemistä remonteista vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle välittömästi
niistä tiedon saatuaan.
Ilmoituksessa tulee mainita yhteyshenkilö, remontin laajuus, aloitusajankohta
ja arvioitu kesto.
Puutteellisessa kunnossa olevasta tai vain osittain käytössä olevasta huoneistosta
vuokralainen maksaa remontin ajalta vain osittaista eli alennettua
vuokraa. Lain mukaan vuokralaisella on aina oikeus saada remontin ajalta kohtuullinen
vuokranalennus, paitsi jos vuokralainen on itse aiheuttanut vahingon
asunnolle. Alennuksen määrään vaikuttaa erityisesti haitan määrä. Vuokralaisella
on oikeus vuokranalennukseen riippumatta siitä, onko remontin suorittanut
vuokranantaja vai asunto-osakeyhtiö.
7 HYVÄ VUOKRATAPA
Mikäli huoneisto on remontin aikana asumiskelvoton, joutuu vuokralainen
muuttamaan remontin ajaksi pois huoneistosta. Tällaisesta huoneistosta
vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan vuokraa. Puutteellisessa kunnossa
olevasta tai vain osittain käytössä olevasta huoneistosta vuokralainen maksaa
remontin ajalta vain osittaista eli alennettua vuokraa. Vuokranantajalla ei
ole velvollisuutta järjestää vuokralaiselle sijaisasuntoa remontin ajaksi. Hyvän
vuokratavan mukaista kuitenkin on, että vuokranantaja tarjoaa vuokralaiselle
mahdollisuuksien mukaan toista asuntoa. Tällöin vuokralainen saa itse valita
ottaako hän käyttöönsä vuokranantajan osoittaman toisen asunnon. Mikäli hän
näin tekee, suorittaa hän sijaisasunnostaan vuokranantajalle sovittua vuokraa.
Vuokranantajan tulee remonttia tehdessään huolehtia siitä, että vuokralaisen
asumiselle aiheutuu remontista mahdollisimman vähän haittaa. Hyvän vuokratavan
mukaisesti vuokranantaja pyrkii jo remontista ilmoittaessaan ohjeistamaan
vuokralaista huoneistoon mahdollisesti jäävien tavaroiden suojauksesta
sekä siitä, miten remontin jälkeinen siivous on vuokranantajan toimesta järjestetty
ja muista käytännön toimenpiteistä.
Joustavuuden ja ennakoitavuuden vuoksi ilmoituksessa tulee mahdollisuuksien
mukaan olla esitys sekä remontin aikaisesta vuokranalennuksesta että
arvio tavoitellusta vuokranmäärästä remontin jälkeen. Mikäli vuokralainen kokee
esityksen joiltain osin kohtuuttomaksi, tulee hänen ottaa vuokranantajaan
yhteyttä neuvottelujen jatkamiseksi. Mikäli remonttiolosuhteet muuttuvat
arvioidusta, on esitystä tarpeen täsmentää. Alennuksen lopullinen
määrä ja remontin aiheuttama todellinen haitta ovat yleensä lopullisesti
selvillä vasta remontin jälkeen. Vuokralaisella voi lisäksi olla
oikeus saada vahingonkorvausta remontin teettäjän tai tekijän
huolimattomuudellaan aiheuttamista vahingoista.
Vuokralaisen suorittamat remontit
Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutos-
tai korjaustöitä vuokratussa tilassa ilman vuokranantajan
lupaa. Tällaisina luvanvaraisina töinä pidetään muun
muassa maalausta, tapetointia ja kiinteiden kalusteiden
vaihtamista. Jos vuokralainen saa luvan tehdä huoneistossa
muutos- tai korjaustöitä, on tätä ennen sovittava kirjallisesti
työn ja materiaalien korvaamisesta. Vuokralaisen tulee sovittuna
ajankohtana antaa vuokranantajalle mahdollisuus tulla
tarkastamaan tehtyjä muutos- tai korjaustöitä. Samoin on sovittava
korvaamisen ajankohdasta sekä erityisen tarkasti siitä, miten
muutos- tai korjaustyö tullaan suorittamaan (aikataulu, materiaalit,
tekijät, valvojat, laatutaso).
Mikäli vuokralainen on vuokranantajan luvalla suorittanut huoneiston arvoa
kohottavia muutos- tai korjaustöitä, on vuokranantajan korvattava ne siten
kuin vuokralaisen kanssa on sovittu. Jos korvaamisesta ei ole ennalta sovittu
mitään, on vuokralaisella oikeus kohtuulliseen korvaukseen huoneiston arvoa
olennaisesti kohottavista muutos- ja korjaustöistä.
8 HYVÄ VUOKRATAPA
Huoneistossa käynnit
Lain mukaan huoneistossa käynneistä tulee aina sopia vuokralaisen kanssa.
Sopimusesityksenä voidaan pitää käynti-ilmoitusta, jossa on pyydetty ottamaan
yhteyttä esitetyn ajan ollessa sopimaton. Tällaisessa käynti-ilmoituksessa on aina
oltava käynnin tekijän yhteystiedot, tieto käynnin perusteesta sekä arvio käynnin
kestosta. Huomioitavaa on, että ilmoitus remontista ei korvaa ilmoitusta huoneistoon
pääsystä.
Käyntiajankohta tulee pyrkiä rajaamaan käynti-ilmoituksessa mahdollisimman
täsmälliseksi, jotta vuokralaiselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa esimerkiksi
työn ja lemmikkien hoidon järjestämisestä. Sovittuna käyntiajankohtana
vuokralaisten on jätettävä turvalukko avoimeksi, jotta huoneistoon pääsee yleisavaimella.
Vuokralaisen tulee pitää huoli siitä, että sovittuna aikana kävijällä on
turvallinen pääsy huoneistoon.
Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantaja ohjeistaa kiinteistöhuoltohenkilöstöä
ja muistuttaa myös ulkopuolisia palveluntuottajia siitä, että käynnin kohde on
vuokralaisen koti, ja että aikataulujen noudattaminen kuuluu asiaan. Huoneistoon
on aina jätettävä ilmoitus suoritetusta käynnistä.
Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä vuokrahuoneistoon valvoakseen
tilan kuntoa vuokralaisen kanssa sovittuna ajankohtana. Myös kohteen esitteleminen
uudelle vuokralaisehdokkaalle tulee järjestää molempien osapuolten
kannalta sopivana ajankohtana silloin, kun asuntoa vuokrataan edelleen tai myydään.
Vuokralainen ei saa aiheettomasti estää tai vaikeuttaa huoneistoon pääsyä.
Vuokrasuhteen irtisanominen
Yleisin päättymistapa toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa on
sopimuksen irtisanominen. Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen ovat
lakisääteiset irtisanomisajat alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteissa kolme
kuukautta ja vähintään vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa kuusi kuukautta.
Vuokralaisen irtisanomisaika on vuokrasuhteen kestosta riippumatta yksi kuukausi.
Lain mukaan irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä
lukien, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. Osapuolet voivat
kuitenkin sopia jo vuokrasopimuksessa mistä ajankohdasta lukien irtisanomisaika
lasketaan.
Irtisanomisilmoitus on lain mukaan aina tehtävä kirjallisesti ja todisteellisesti
esimerkiksi kuittausta vastaan. Sen sijaan sähköposti tai tekstiviesti ei täytä lain
vaatimusta.
Mitä on häiritsevä elämä?
Asumiseen kuuluu jonkinasteisten äänten sietäminen ja huoneistossa on voitava
viettää normaalia elämää. Esimerkiksi lasten leikeistä kuuluvia ääniä pidetään
järjestyssääntöjen sallimina aikoina normaaleina. Yöaikaan tulee välttää kovien
äänten aiheuttamista.
9 HYVÄ VUOKRATAPA
Sinällään sallittu ja hyväksyttäväkin toiminta voi kuitenkin
muuttua häiritseväksi elämäksi, jos toiminta aiheuttaa naapureille
kohtuutonta haittaa. Häiritsevää elämää voi olla
esimerkiksi useita tunteja päivässä jatkuva pianonsoitto,
koirien jatkuva haukkuminen ja kovaääninen musiikin
kuunteleminen.
Lain mukaan vuokranantaja voi irtisanoa ja jopa purkaa
vuokrasopimuksen varoituksen antamisen jälkeen, jos
vuokralaisen huoneistossa vietetään häiritsevää elämää.
Tällä tarkoitetaan sitä, että huoneistosta kantautuu säännöllisesti
toistuvaa ja jatkuvaa muiden asumista häiritsevää
ääntä tai muuta aistein havaittavaa haittaa.
Lain mukaan myös se, että vuokralainen rikkoo terveyden ja
järjestyksen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä, voi oikeuttaa
vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen. Tällaisia ovat muun muassa
terveys- ja pelastusviranomaisten ohjeet sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön
järjestyssäännöt. Järjestyssäännöillä ei kuitenkaan saa tarpeettomasti rajoittaa
normaalia asumista.
Loppusiivous
Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee
vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa tyhjinä, hyvässä kunnossa ja siivottuina.
Huoneiston, kaappien, lattioiden ja pintojen on oltava pyyhittyinä ja roskat
vietyinä. Ikkunoiden tai kattojen pesu ei kuulu automaattisesti normaaliin loppusiivoukseen.
Loppusiivouksen tasosta olisi hyvä sopia vuokrasuhteen alussa
ja samalla on muistettava antaa vuokralaiselle kirjalliset ohjeet siivouksen tasosta.
Muuttopäivä
Lain mukaan muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivän jälkeinen
arkipäivä. Jos siis sopimuksen päättymispäivä on perjantai, on muuttopäivä
maanantai. Mikäli maanantai on pyhäpäivä, muuttopäivä on tiistai. Muuttopäivänä
vuokralaisen on jätettävä puolet huoneistosta vuokranantajan käytettäväksi.
Muuttopäivää seuraavana päivänä vuokralaisen on jätettävä huoneisto
tyhjänä ja siivottuna kokonaan vuokranantajan hallintaan. Myös muut vuokrasuhteen
perusteella käytössä olevat tilat on tyhjennettävä.
On myös mahdollista sopia muuttopäivästä siten, että muuttopäivä on sopimuksen
päättymispäivä, jolloin huoneisto on luovutettava siivottuna kokonaan
vuokranantajan käytettäväksi jo muuttopäivänä. Tällöin sopimuksesta on kuitenkin
käytävä yksiselitteisesti ilmi, mitä muuttopäivästä on sovittu.
Lain mukaan vuokralaisella on velvollisuus maksaa vuokraa huoneiston hallinta-
ajalta, mikäli hän pitää huoneistoa käytössään vuokrasopimuksen päättymisen
jälkeen. Hallinta-ajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin vuokralainen todellisuudessa
käyttää huoneistoa asumiseen tai tavaroiden säilyttämiseen.